Skootterin vuokraus voi olla helppoa tai sitten ei, miten se kellekin kohdalle osuu? Tällä kertaa oli muutamia curva peligrosoja matkassa. No, keskiviikkona siis kolme päivää sitten tein varauksen heidän nettisivuiltaan (GatyGoRent) ja sehän meni hienosti, sivut englanniksi ja kaikkea. Varmistusviestikin tuli correo electronicoon, se vain että sen viesti oli että olemme saaneet tilauksenne, odotamme maksua jonka jälkeen varaus on tehty. Mutta missään ei kerrota että miten se maksu tehdään, ei linkkiä, ei minkäänlaista ohjetta. Laitoin mailia takaisin että minne maksetaan ja miten? Vastaus tuli aika äkkiä että “Pay in the oficce non problema”. Hieno homma! Varaus on tehty ja hakemaan voi mennä Lauantaina 9.3. klo 18:00. Eikun ajelureissua suunnittelemaan!
Tänään sitten viittä vaille kuusi ovelle ja sehän on lukittu, Laura onneksi huomasi että ovessa lukee “palaan viiden minuutin kuluttua ja puhelinnumero”, Laura lähti käymään leipomossa josta piti herkkuja käydä ja minä odottelemaan, ei kuulu. No vartin päästä soitan kaverille, hän vastaa ja sanoo että sorry, we are closed. Kerroin että miepä oon täällä ovella ja oon sen varannut netistä kuudeksi. Silloin tais kaverilla lamppu syttyä, että hetkinen. Kertoi että on naapurikaupungissa että menee vartti. No akateeminenhan siinä meni, eli liki puoli tuntia. Kun tuli paikalle niin kaikki sujui kyllä suht nopeasti, mitä joutui vähän peiliasennuksia tekemään ja jälkikäteen tajusin ettei nopeusmittari toimi. No, ei tuolla kovin nopeasti kakspäällä pääsekään, 125 kuutioinen. Eiköhän selvitä sakoitta?

Sitä ennen käytiin pikku välipalalla lähikuppilassa, oikeen siistin oloinen paikka, äijät pelaa korttia kahdessa pöydässä ja nuorisoa työntekijöinä. Tilattin kokikset, pollo sandwich ja hamburguesa. Tuli oikein ilmaiset tapakset alkuun ja kaikki hyvin. Muuten palvelu pelasi mutta lähtiessä laskulle oli eksynyt toinenkin sandwich. No, tämä saatiin nopeasti korjattua ja päästiin eteenpäin. Aika pian kävi selväksi että vessaan on päästävä, vatsa kiertää. No, nyt Laura oksentaa. Toinen ruokamyrkytys hälle tällä reissulla.
Huomenna pitäis onneks olla parempi keli. Parempi keli, parempi mieli. Näin minä uskon. Ajatus käydä tässä lähikukkuloilla tutustumassa lähikylään nimeltä Frigiliana. Pitäis olla kaunis pikku kylä.
Käytiin myös museoitumassa Nerjan museossa. Aika pieni, mutta ihan jees sadepäivän ohjelma. Heidän sivuillaan oli että 4€, joku kertoi palstoilla että 3€, no vitosenhan se sitten oli. Ei tämä niin tarkkaa ole. Mutta museossa osataan kyllä kertoa myös kuinka asiat toimii? Esim. portaat, nehän voi tuottaa joillekin vaikeuksia, mutta Espanjalainen on keksinyt tähänkin ratkaisun! Laitetaan ohjeet.
Tätä porrasta käytetään niin että siitä mennään ylös.

Ja tätä taas niin että tästä mennään alas.

En olisi kyllä millään keksinyt, mutta onneksi on ohjeistamispäällikköjä olemassa! Miten selviäisin ilman?
Huomista kohti! Ja yli! Ilman oksennusta.

Leave a comment