Matkailuautolla reissussa

No, kyllähän se vielä eskaloitui. Laitoin viestin skootterin vuokraajalle ettei nopeusmittari toimi, ihan sillä että tietää sen olevan rikki, ettei mene mun piikkiin. No hän vastasi että tulee vaihtamaan skootterin (sanoin kyllä että mulle on ihan ok, että ajetaan vain päivällä, en oikein tartte sitä nopeusmittaria, seuraan liikennettä, päätti että vaihtaa vehkeen), ei alkanut kuulua ja lopulta tuli viesti että hänen kaveri käy vaihtamassa aamulla. Hetken mietittyämme todettiin että kyl me kympiltä viimestään lähetään, laitoin viestiä että we will move before ten a clock. Vastaus viestinä tuli että “Bueno, 10.30 peukku peukku peukku”. Jep jep, no ei siinä, oon mieki mokannu näissä, sanonu front brakea rear brakeksi ja sillain. No yritin sitten korjata että, sorry, before 10 means between 9-10, but 10 is okay for us. Eipä ole tullut responsea. Saapi nähä onko ketään aamulla, en aio odotella. Sama oli muuten siinä kun ooteltiin että tuleeko se heebo lain sinne vuokrauspisteelle, ni sovittiin jo Lauran kanssa että viis minuuttia vielä odotellaan, ehti ketale! No, ihan hyvä että ehti, ainakin nyt on mielipide tämä. Katsotaan mihin päätyy?

Sörkan satakieliinhän se päätyi, annan kitaran laulaa vaan. Otin kaksi kaljaa ja juttelin vanhojen kavereiden kanssa internetin läpi, siis chattailin, eikös chattailu ole jo historiaa? Jotain 1990 luvun historiallista naputtelua? No Messenger, jotain kuitenkin. Mutta hauskaa on sekin, juttelu pienessä pöhnässä kavereiden kanssa. Hetkinen, ei se mitään juttelua ole, kirjoittaminen netissä. No niin, nyt päästään taas asiaan. Jos ja kun tekstin kirjoittaminen on hidasta ja hivenen typerää keskustelua, niin monesti olen myös miettinyt että keskustelu, siis tämä lihan läpsyttely toista lihapalaa vasten alkaa olla aika väsynyttä juttua. Todella monesti tulee mieleen että sanallinen keskustelu ei riitä, ei vaan saa ilmaistua itseään niin kuin haluaisi. Ja miksi ihminen on niin alikehittynyt ettei parempaan pysty, olisi niin paljon tietoa mitä välittää mutta kun se ei puhumalla välity? Ja ei olla parempaakaan keksitty, rajoittuneita olemme. Kovasti alan kaipaamaan sitä hetkeä kun ihmistä ei ole, vaan on kone meidän sijasta. Osaisivat välittää tietoa vähän eri tavalla? Ja mitä sillä sitten on väliä jos siinä ei ole enää ihminen? Ehkä jopa parempi, muu elämä saa vapautta elää, puut, sienet ja bakteerit. Tätä varten joskus ajattelen että mitä se haittaa jos on sotia, ehkä parempi että ihmiskunta vähän vähentää olemassaoloaan? Siis eihän se voi olla että on hyvä että vaan kasvetaan kansana? Jos nytkään ei maailma kanna? Putin, maailman hyväntekijä? No ei, ei silleen saa ajatella. Mutta ei pitäis sitäkään noudattaa että täyttäkää tämä maa. Liiallista on. Kohta ei Mars riitä.

Tämä ystävämme jossa käytiin kylässä, AI mies, tekee töitä hyvän asian puolesta, eli poistaakseen maailmasta syövän. Taisin hieman kritisoida että mitäs sitten kun se on poistettu, kohta on maailma täynnä ihmisiä? Loppuu voimavarat. En muista, oli sillä joku fiksu vastaus että AI ratkaisee nämä triviaalit ongelmat. En ihan niele purematta, tai ainakin vähän puren. Ennen kuin nielen. Toivon, Uskon ja Rakastan. Mitkä niistä olikaan kadonneet? Samalla jatkan…