Matkailuautolla reissussa

Ranska, tuo sivistyksen kehto jossa turvallisuuskin ostetaan rahalla. Alkoi illalla pyörimään sellaista juippia auton ympärillä että vaihdoin maisemaa maksulliseen yöpaikkaan. Eikä hirveesti helpottanut kun luin campperisaitilta että jo pelkästään tällä viikolla ryöstetty 5 UK camperiä niillä rekkapysäkeillä. Ilmanko eivät suosittele? Vaikutti vaan niin kivalta ja rauhalliselta alkuun. Ajelin sitten tomtom viitoittamaa tietä, tuhannen mutkan ja kujan kautta peilit seiniä raapien perille. Ajatti sitten historiallisen Nimes läpi. Kello alkoi olla senverran ettei tullut tarkisteltua, ajoi vain. Onneksi ystävällinen park4night isäntä päästi sisään vaikka kello olikin jo puolikymmenen. Ihan suht rauhallinen yö, mitä nyt pelotti että putoaako kissa katolta syliin kun pyöri siellä ja tuo solumuoviviritys ei taitaisi gordomman kissan painoa kestää? Ja muutoinkin sellainen laatikkomainen, lämmin paikka, voi kiinnostaa?

Kunhan isäntä heräilee pihahommiin, niin lähteä puskemaan eteenpäin.

Kävin sitten alkuun tiedustelemaan että josko sen vitosen kuvan saisi ikuistettua. Ei saanut. 9€ jo parkkipaikka, saati sitten sisäänpääsy? Kokeilin jättää auton että nopeasti juoksen, kun aamu eikä ketään missään. Salamana oli äijä huutelemassa politseita, olkoon, en olis halunnutkaan.

Tuuli oli alkuun taas kova, oikein varoittelivat Ranskassa että Vent Violente! No, ne on niin dramaattisia aina. Tunnelissakin heillä oli 150m securitee väli, Italiassa distanzia di sigurizza oli 100m. En edes muista mitä se Suomessa on? Onko sellaista? Ainakin kaikki ajaa peräjälkeen. Onhan se tietty pikkasen eri härdelli jos ajaa kolarin 13km pitkässä tunnelissa kuin 1km.

Mikä se oli se kielemme yleisin sana? Nonii, nonne, noni. Täällä osataan myös

Yritän siis kiertää samalla Ranskan, siitä otsikko. Onhan täällä maisemia. Auto aloitti sitten pörinän, pakari rikki. No, katsoin jo viime huollossa alle että seuraava tiedetään. Toive oli kyllä että kestäisi tän reissun. Ehkä matkalta löytyy kolmas edullinen huolto.

Perillä siis ollaan ja Anteroa odotellaan. Edellinen reissunpäälläkaveri joutui sairaalahoitoon, toivottavasti tällä kertaa menee paremmin. Tosin ei me ees ehitty juhlia ja rellestää, ihan vanha vaiva iski. Pahasti kylläkin, mutta nyt parempana ja hyvässä hoidossa!

Kohta sinne oikeille vuorille, auton kykyjä ei olekaan vielä testattu oikein millään lailla. Tehot kun katosi aikalailla pörinään. Pääasiassa alamäkeä sen jälkeen vasta. Noniin, lähin sit toiveekkaasti t-paidassa kylille kun oli aurinkoista. Varjoon kun veti niin tilanne muuttui. Ei 16 astetta olekaan vielä kovin lämmin. Paitaa niskaan.

Hyvinhän se auto nousi ja naapurin kissatkin käytiin ruokkimassa.

Aikaseen unille pitkän päivän jälkeen ja aamulla koittikin sitten winter wonderland. Vuorilla välillä vaihtelua.

Ei tartte tänään ajella kesärenkailla mäkeä alas, ehkä pulkalla? Hevonen ja reki?

Mutta aamulla kissa tuli pelastamaan tilanteen, patteriksi kylkeen. Mainio tapaus tämä!

Saa nähdä minne asti tänään päästään, päästäänkö minnekään? Kissa ainakin jäi kylkeen, oli raukka jotenkin itsensä lumihankeen lukinnut, naukui ovella että nyt sissään! Saman tien viekkuun…